WordPress 5 -uudistukset, Gutenberg-sisältöeditori ja TwentyNineteen-teema
WordPressin uusi odotettu ja samalla hieman pelättykin 5.0 -versio ilmestyi sopivasti itsenäisyyspäivänä 6.12.2018. Aiemmista pienemmistä päivityksistä poiketen uuden 5.0 version suurimmat uudistukset tuotiin suurelle yleisölle kokeiltavaksi jo ennakkoon. Syynä tähän oli se, että 5-versiossa lanseerattu uusi Gutenberg-sisältöeditori muuttaa paljon aikaisempia tapoja tuottaa sisältöä ja saattaa pahimmassa tapauksessa myös rikkoa huonosti suunniteltuja teemoja tai laajennuksia. Gutenberg-lisäosaa on siis voitu testata jo ennakkoon, mutta version 5 päivityksen yhteydessä se on tullut vakioksi tavaksi tuottaa sisältöä. Tässä artikkelissa käydään läpi uuden version tuomia uudistuksia ja erityisesti tarkastellaan uutta Gutenberg-sisältöeditoria sekä sen käyttöä.
Gutenberg – kirjapainon uusi tuleminen
Uusi Gutenberg-niminen sisältöeditori on korvannut aiemman TinyMCE-nimisen editorin sisällöntuottamisessa ja se on WordPressin suurin uudistus pitkään aikaan. Vanha sisältöeditori jäi tavallaan kehityksen jalkoihin, sillä markkinoilla on jo pitkään ollut erilaisia kolmannen osapuolen toteuttamia paljon monipuolisempia sisältöeditoreja (osa ilmaisia ja osa maksullisia). Vaikka WordPressin suosio onkin kiistaton (suorastaan ylivertainen, sillä se on vallannut itselleen noin 32% markkinaosuuden!), kilpailevat tahot (esim. Wix ja Weebly) kehittyvät taustalla kovaa vauhtia ja myös WordPressin täytyy kehittyä ja uudistua.
Suurin ero WordPressin vanhan editorin ja esimerkiksi muiden kehittyneempien laajennuksena asennettavien editorien välillä on ollut siinä, että WordPressissä kaikki sisältö on vakiona laitettu yhden ja saman editorin sisälle yhteen pötköön. Teemojen rakentajat ovat toki voineen rakentaa kustomoituja ominaisuuksia, jossa esimerkiksi ingressiteksti luodaan oman erillisen editorin sisällä. Lisäksi markkinoilla olevien ns. page builder -tyyppisten lisäosien avulla on voitu luoda useita pienempiä sisältöjä ja koostaa niistä yksi siisti kokonaisuus. Parhaimmillaan nämä toimivat drag’n’drop-periaatteella, jossa sisältöjä voidaan vetää ja tiputtaa osaksi isompaa kokonaisuutta. WordPressin uusi Gutenberg-editori on luotu nyt tähän samaan suuntaan. Se ei ole puhdas drag’n’drop-sisältöeditori vaan pikemminkin blokkieditori. Myös Gutenbergissä luodaan useiden erillisen sisältöblokkien avulla ja niistä koostetaan yhtä suurempaa kokonaisuutta. Vaikka sisältöblokkeja ei voi (ainakaan vielä toistaiseksi) vetää sisältöön, vaan ne valitaan napauttamalla kuvaketta, lisättyjä sisältöblokkeja voidaan kuitenkin vetää hiirellä myöhemmin uuteen järjestykseen. On jo vakiona olemassa erittäin paljon erilaisia sisältöblokkeja: tekstiblokkeja, kuvablokkeja, otsikkoblokkeja, sarakeblokkeja, videoblokkeja, koodiblokkeja jne. Lisäksi kolmannet osapuolet ovat jo kehittäneet mukaan paljon muitakin sisältöblokkeja (Google-kartta, artikkelien timeline-näkymä jne.). Lopullinen sisällöntuottaja voi sitten luoda sisältöjä näiden blokkien avulla aiempaa helpommin ja monipuolisemmin.
Mahtipontisesti kirjapainon keksijän mukaan nimetty uusi Gutenberg-sisältöeditori muuttaa paljonkin aiempia tekotapoja sisällönluomisen suhteen.
mahdollisuuksia ja mahdollisia ongelmia
Gutenberg vie ehdottomasti oikeaan suuntaan, mutta pelkästään WordPressin vanhaan editoriin tottuneille uusi editori voi alkuun vaikuttaa haastavalta ja jopa pelottavalta. Koska editori todella muuttaa aiempia tekotapoja, uuden editorin käyttöä joutuu harjoittelemaan jopa harjaantunutkin käyttäjä. Lisäksi uuden editorin kehystä seuranneiden keskuudessa levisi pelkoa uuden editorin lanseerauksesta, sillä varsinkin kehitysaikana editori on luonnollisesti sisältänyt valtavan määrän erilaisia bugeja ja yhteensopivuus eri teemojen kanssa on ollut vähintäänkin arveluttava. Vaikka uusi editori on nyt valmis suurempaan levitykseen ja kuuluu jo vakiona mukaan WordPress 5 -päivitykseen, kannattaa yhä tarkistaa, että oma teema ja siihen liitetyt laajennukset ovat yhteensopiva WordPress 5 -version suhteen!
Gutenberg-lisäosasta on kehitysaikana kerätty palautetta eikä se ole miellyttänyt läheskään kaikkia. Mixtumin toimituskin on suhtautunut asiaan varauksella, joskin Gutenbergin perimmäinen tarkoitus ja suunta ovat kyllä aivan oikeat. Jotain annetusta palautteesta kuitenkin kertoo se, että vanhoihin WordPress-versioihin tarjolla ollut Gutenberg-lisäosa on saanut vain 2,2 tähteä maksimista viidestä. Mikäli sinulla on olemassa erillinen kehitysympäristö verkkosivuja varten, kannattaakin hieman etukäteen kokeilla ja harjoitella miltä uusi editori tuntuu ja miten se toimii oman teeman kanssa. Gutenberg ei ole vieläkään täydellinen ja markkinoilta löytyy yhä kehittyneempiä page builder -laajennuksia. Gutenbergia on myös moitittu suorituskyvyltään hitaammaksi kuin mitä vanha editori oli. Gutenberg on nyt kuitenkin WordPressin vakio-ominaisuus ja se tulee varmasti kehittymään lisää jatkossa. Siksi sen käyttöä kannattaa oikeasti harjoitella jo nyt.
Gutenberg lisättiin laajennuksen avulla mukaan WordPressiin jo versiossa 4.9.8, mutta se ei ole selvästikään miellyttänyt kaikkia. Suurin osa kehitysaikana laajennusta kokeilleista on antanut uudelle editorille vain yhden tähden. Sen sijaan uudeksi laajennukseksi siirtynyt vanha (Classic) editori kerää pelkkiä kehuja. Tilanne tulee varmasti muuttumaan, kun ihmiset tottuvat Gutenbergin käyttöön ja se hioutuu samalla vielä entistä paremmaksi.
Huomaa, että vanha Classic-editori voidaan palauttaa käyttöön vielä WordPress 5 -version päivityksen jälkeenkin. Sille luvataan kuitenkin tukea vain vuoteen 2022 asti, joten siirtyminen uuteen editoriin on edessä joka tapauksessa jossain vaiheessa. Hyvä asia uudessa blokkieditorissa on se, että nyt ja varsinkin jatkossa WordPress ei enää välttämättä tarvitse erillistä kolmannen osapuolen toteuttamaa laajennusta – ainakaan, jos ei ole tarvetta hienostuneemmille ominaisuuksille. Pääsääntöisesti on vain etu mitä vähemmän erilaisia laajennuksia tarvitaan. WordPress 5 sisältää jo vakiona paljon uusia sisältötyyppejä ja teemojen tai laajennusten myötä niitä saattaa tulla sinulle lisää. Jos haluat todella palata takaisin vanhaan editoriin (nykyisin Classic Editor), voi asentaa sen täältä.
Mixtum kouluttaa ja järjestää sekä ylläpitäjille että kehittäjille suunnattuja WordPress-kursseja. Lisäksi voit tilata meiltä myös WordPress 5 -velhon käsikirjan, jossa on käyty tarkemmin läpi WordPress 5 -version uudistuksia ja Gutenbergin käyttöä. Jos tarvitset mitä tahansa apua WordPress-sivujen suhteen niin huomaathan, että me myös suunnittelemme ja toteutamme koko ajan erilaisia räätälöityjä WordPress-sivustoja. Jos olet kiinnostunut WordPress-kotisivuista, ota yhteyttä yhteydenottolomakkeen avulla.
Gutenbergin käyttö
Ensimmäinen huomio on luultavasti se, että uudessa mallissa sisältöeditori laajenee automaattisesti ja kattaa koko selaimen korkeuden. Aiemmin suoraan editorin yläpuolella olleet työkalukuvakkeet ovat nyt siirtyneet uusiin paikkoihin. Koska uusi editori käyttää nyt uudenlaisia sisältöblokkeja, voit lisätä kaikkia käytössä olevia blokkeja sisältöön napauttamalla pientä plus-kuvaketta (Add blocks) joko sivun yläosassa tai viimeisimmän lisätyn sisältöblokin jälkeen olevalla plus-kuvakkeella.
Gutenber perustuu sisältöblokkeihin eli eräänlaisiin lohkoihin. Plus-kuvaketta napauttamalla voit lisätä sisältöön uuden blokin ja se voidaan siellä vielä myöhemmin uudelleenjärjestellä sopivaan kohtaan.
Kun myöhemmin aktivoit sisältöön sijoitetun blokin (joko napauttamalla blokin kohdalla sisällössä tai aktivoimalla kyseinen blokki yläreunassa olevan uuden Block navigation -kuvakkeen avulla), ruudulle ilmestyy lisää valintoja, joilla voit esimerkiksi vaihtaa blokin tyyppiä, muuttaa blokin ominaisuuksia (teksitssä vaihtaa muotoilua, kuvassa vaihtaa tilalle uusi kuva jne.). Lisäksi voit monistaa koko bloki, siirtää bloki uuteen kohtaan sisällössä tai vaikkapa poistaa koko blokin. Huomaa, että erilaisia asetusmahdollisuuksia on sekä ruudun yläreunan kuvakkeissa että oikean sivupalkin sisällä Block-välilehdessä.
Kun valitset sisältöblokin, ruudulle tulee lasetuksia, joilla muutat blokin paikkaa ja muita asetuksia. Voit myös monistaa tai poistaa koko blokin.
Vastaavasti sivun oikeassa reunassa asiat ovat suurin piirtein samat kuin aiemminkin, mutta ne on nyt jäsennelty hieman uudella tavalla. Jos jokin blokki on aktiivisena ja olet Block-välilehdessä, näet blokkiin liittyviä lisäasetuksia. Esimerkiksi kappaletekstin yhteydessä voit muuttaa tekstin kokoa ja väriä ja kuvan yhteydessä voit muuttaa kuvan Alt-tekstiä, linkitystä ja muita kuvaan liityvä asioita.
Tässä aktivoituna on kappaleteksti (Paragraph). Block-välilehden kautta voit muuttaa valitun tekstin asetuksia.
Jos poistat kaikki valinnat tai siirryt suoraan oikean sivupalkin Document-välilehteen, pääset muokkaamaan koko dokumenttiin liittyviä asetuksia, kuten esimerkiksi julkaisumuotoa (vedos, julkaistu jne.), permalink-osoitetta sekä valitsemaan artikkeliin liittyvät kategoriat ja avainsanat. Näin alkuvaiheessa suomennettu WordPress on pahasti puutteellinen suomenkielen osalta: jossain kohtaa asia kerrotaan selvästi suomeksi ja heti vieressä taas englanniksi. Document-välilehden sisällä olevat asiat ovat sinänsä jotakuinkin samat kuin WordPressissä ennenkin.
Tässä on siirrytty Document-välilehteen, jossa muutetaan koko dokumenttiin liittyviä asetuksia.
TwentyNineteen-teema
Jotta tämä artikkeli ei menisi pelkkään Gutenberg-tarinointiin täytyy huomioida myös uusi TwentyNineteen (2019) -teema, joka tuli tarjolle WordPressin 5 -version yhteydessä. Ei liene mikään yllätys, että se tukee täydellisesti uutta Gutenberg-lisäosaa… No, artikkeli lipesi taas Gutenbergiin 🙂
Oikeastaan emme ole vielä ennättäneet tutustua TwentyNineteen-teemaan sen suuremmin, joten palaamme sen suhteen luultavasti jossain toisessa artikkelissa hieman myöhemmin.
WordPressin TwentyNineteen-teema (2019) tukee luonnollisesti Gutenbergilla luotuja sisältöjä.